Vaikka ulkona on ollut mitä synkein sää, myötätuuli on puhaltanut tänään.

Olen jutellut puuttuvasta matkakassasta ja koko projketista tänään hiippakunnan dekaanin, hiippakuntakanttorin ja  seurakuntayhtymän monikulttuurisesta työstä vastaavan henkilön kanssa. Vastaanotto on ollut myönteinen, ja toivorikkaana arvelen, että saan vielä tukea, euroina :)

Kävin myös kaverini kanssa kanteletunnilla. Ihana Sarah perehdytti meitä 11-kielisen kanteleen komppaustyyleihin.

On aikamoista ottaa haltuun ihan uusi soitin. Tänään olin ihan varma että nimettömäni on takuuvarmasti etusormeni  ja vasta tarkistuksen jälkeen tajusin, että aivoni olivat kääntäneet sormieni järjestyksen ihan nurin narin.

Toivoisin niin, että saan soittimen sen verran haltuun jotta  voisin ottaa tämän isomman kanteleen mukaani Afrikkaan.

Päivän yllätyksistä viimeinen tapahtui  bussissa  kotimatkalla. Keskustelussa PALEFACEN kanssa minulle selvisi, että Keniassa eräs heimo soittaa kanteleen tapaista harppua. Hän tuntui olevan edelleen kovin vaikuttunut kahden vuoden takaisesta Kenian reissustaan, jolloin oli esiintynyt siellä musiikkifestivaalilla. Tuon vierailu tiedon tosin löysin vasta kotona googlaamalla.(http://www.riftvalleyfestival.co.ke/the-line-up.html)

Toivotti minullekin antoisaa  matkaa Keniaan.

Suotuisat tuulet tuntuvat puhaltavan,

vaikka auton pakoputkeen poksahtikin  muutaman sadan euron kokoinen reikä eilen :(