Orange, mango , banana

Avocado, pears
Pineapple, guava
Say It out and clear.

Kun kuvittelet 50 pientä, päiväkoti-ikäistä hämärään,  pieneen saviseinäseen ja maalattialla varustettuun opetustilan lausumaan yhteen ääneen lorua,voit elää hetken päiväkodin ja kenialaisen esiopetuksen arkea.

Äänet ovat heleät, mutta helmihampaita ei juuri näy. Monet  lapset imeskelevät sokeriruokoa kotonaan, ja se  värjää ja reikiinnyttä maitohampaat.

Toisena päivän, kun jo vähän erotan paremmin lapset toisistaan ja kun tunnistan myös ryhmään sijoitetut erityislapset huomaan, että jotkut lapsista ovat kovin väsyneitä. Pari lapsista nukkuu istuallaan.

" Malaria", toteaa opettaja. Yhteisellä, ahtaalla penkillä torkkutaan ja pienimmät  edelleen vain ihmeellistä vierasta pälyillen etenee tunti opettajan kirjan mukaisessa järjestyksessä.

Pienimmät eivät vaan ymmärrä yhtään mitään, sillä opetus tapahtuu vieraalla kielellä, englanniksi.

Kolmen  opettajan voimin, yleensä yhdessä työskennellen he noudattavat hyvin tiukkaa päiväohjelmaa.Päivä on jaksotettu 30 minuutin oppitunteihin.Esi-esiopetukseen sisältyy  englantia, sosiaaliseen ympäristöön liittyvää opetusta, matematiikka, uskontoa, liikuntaa, ihan kuin koulumaailmassa konsanaan.

Tiukka opetusohjelma viedään läpi ilman opetusmateriaalia, ei vihkoja, ei kyniä, eikä muuta havaintomateriaali kuin kartongeille piirretyt kuvat.Paitsi tänään, sillä löysin illalla marketista ison avokadon.Ehkä sitä huomenna sitten maistellaan!

Päivään  sisältyi paljon muutoksia. Opettajatoveri olikin keittämässä omille oppilailleen lounaspuuroa ja työtä tehtiin vastuuta yhdessä kantaen, ja sain siis ryhtyä opettajaksi opettajien rinnallaan.

Aamutuntien jälkeen yhdistettiin leikki ja oppiminen. Siirryimme  pienestä luokkahuoneesta avoimelle pihamaalle ja  muutkin luokat olivat siirtäneet oppituntinsa Kenian auringon alle . Iloinen vilinä ja osallistuva, lapsikeskeinen oppiminen näkyi : jotkut harjoittelivat viestijuoksua, jotkut mittasivat matkoja tai harjoittivat keskustelutaitoja pareittain. Välillä me pienimmät lauloimme ja opeteltiin numeroita laulaen ja leikkien.

Tyhjät vesipullot täyttyivät  oikeilla määrillä kiviä  ja pienimmät oppilaat (3 vuotiaat ) pääsivät tiskaamaan opetuksessa käytettyjä pullonkorkkeja.

Alkuhämmennyksen  jälkeen näimme taianomaisia hetkiä. Nopeat oppijat  ohjasivat kädestä pitäen nuorempiaan ja kuin varkain pihamaalle piirtyi kirjaimia pienistä kivistä ja jokainen sai osallistua. 

Jaettuja  oppimisen kokemuksia oli ihana katsoa.
Pian tämän jälkeen lapset saivat sitten lounaassa.Ja sen on poikkeuksellista.
YHteistyössä vanhempien kanssa puuroannos kullekin lapselle on mahdollinen, ja se maistui aivan kaikille.
Esikoulunopettajat toivovat, että saisivat vanhemmat tukemaan myös lasten äidinkielen käyttöä opetuskielenä ja että ymmärrys lapsen luontaisesta oppimisen tavasta (siis leikkimisestä) lisääntyisi.Sitten saataisiin  ehkä höllentää lasten tiukkaa opetussuunnitelmaa.

Iltapäivän opettajakollegoiden aktiivisen oppimisen ja ideoiden jakamisen työpajat saivat meidät riemuitsemaan. Kenialaisten kollegoiden syvät, sydämelliset ja muutokseen sitoutuneet lauseet  vakuuttivat meidät, että tämän koulun oppilaat ovat matkalla tehokkaampaa, lapsikeskeistä ja mukavampaa oppimista ja opettamista.